PALAUTUMINEN – miten edistää sitä arjessa?
Kesälomalla on aikaa palautua! Vai voisiko sitä tapahtua jo ihan perusarkena?
Oma kevääni oli hektinen ja täynnä muutoksia. Odotin lomaa intensiivisesti ja yritin hillitä arjen vauhtia, jotta lomalla saisin tehdä itselleni tärkeitä asioita. Tätä kauhun tasapainoa onnistuin säätelemään edes jotenkin muistuttamalla itselleni vinkkejä kirjasta Psykologinen palautuminen, Virtanen Anniina.
Kirja kertoo, miten ehkäistä palautumisvajeen syntyminen, puuttua jo olemassa olevaan palautumisvajeeseen ja miten katkaista stressin kasaantumisen kierrettä. Se antaa kokonaisvaltaisen näkökulman mielen palautumiseen työkuormituksesta DRAMMA -mallin avulla, joka perustuu tutkimustietoon ja antaa konkreettisia ideoita psykologisen palautumisen edistämiseen.
Opus etenee loogisesti peruskäsitteiden määrittelyllä jatkaen keskeisiin ilmiöihin ja kohti konkretiaa. Se antaa perustietoa siitä, mitä kehossa ja mielessä tapahtuu, kun koemme stressiä. Löydät myös vinkkejä, miten tuoda vastapainoa työlle ja miten tehdä vapaa-ajasta itsensä näköistä. Se erittelee myös, millaiset kokemukset estävät ja millaiset tukevat psykologisen palautumisen edistymistä.
OIVALLUKSET
Palautumista tulee harjoittaa jo työpäivän aikana. On merkityksellistä ottaa tietoisesti eri mittaisia taukoja jo pitkin päivää, jotta aivot saavat lepoa ja työteho säilyy hyvänä. Työpäivän aikainen palautuminen auttaa jaksamaan vapaa-ajalla niiden asioiden parissa, joista nautimme ja jotka omalta osaltaan jo palauttavat. Kiireinen ja kuormittunut mieli ei kykene selkeään ajatteluun vaan ryhtyy reagoimaan vastaantuleviin tilanteisiin. Sen seurauksena menetämme työn hallinnan tunteen, mikä lisää stressin määrää ja pitkällä aikavälillä johtaa vähitellen uupumukseen ja elämän hallinnan menettämiseen.
Palautuminen koskee sekä mieltä että kehoa. Fysiologinen palautuminen liittyy kehon ja hermoston rauhoittamiseen, ylivirittymisen tasaantumiseen ja elimistön säätelyjärjestelmän palauttamiseen stressiä edeltävälle tasolle. Nämä kaikki liittyvät myös psykologiseen palautumiseen.
Palautuminen voi olla myös aktiivista. Esimerkiksi juoksulenkki voi tyhjätä pään työpäivän päätteeksi, vaikka onkin fyysisesti kehoa kuormittava. Myös uuden oppiminen vaatii meiltä ponnisteluja, mutta voi antaa onnistumisen ja menestymisen tunteen, joiden avulla palaudumme. Kun pohdimme työhön liittyvää kuormitusta, on tärkeää saada vastapainoa työlle sen sijaan, että pyrimme palautumaan pelkästä rasituksesta ja stressin aiheuttamista patoutumista.
Psykologinen palautuminen on yksinkertaisuudessa arjen tasapainottamista.
MUUTAMIA NOSTOJA POHDINTAAN
On tärkeää vahvistaa psykologisen palautumisen kokemusta. Näitä keinoja ovat:
- Uni – elämäntavoilla ja arkirytmillä on merkitystä
- Luontoympäristö – sen elvyttävistä vaikutuksista pääsee nauttimaan jo lyhyenkin luonnossa oleilun aikana esim. omalla takapihalla tai puistossa
- Vapaa-ajan pakolliset askareet – ne voivat joko kuormittaa tai palauttaa, riippuu tilanteesta. Kiireetön ruoan laitto voi olla hyvinkin palauttavaa, missä työn tulokset ovat havaittavissa heti työn päätyttyä.
- Viihdemedian kuluttaminen – tutkimukset osoittavat, että se voi todellakin edistää psykologista palautumista. Hyvä elokuva tai lempisarjaan uppoutuminen auttaa heittämään aivot narikkaan ja edistää psykologista palautumista
- Lomamatka – tekee hyvää, mutta vaikutukset ovat lyhytaikaiset
On kuitenkin hyvä muistaa, että olemme erilaisia ja olemme yksilöitä. Meillä jokaisella on omat tapamme palautua ja ne löytyvät vain kokeilemalla. Hyvin erilaiset aktiviteetit voivat tuottaa samantyyppisiä palautumisen kokemuksia.
Mm. näiden kokemusten ja aiempien mallien tutkailujen pohjalta on syntynyt DRAMMA -malli. Se esittelee kuusi palautumiskokemusta:
- Detachment – työstä irrottautumineen
- Relaxation – rentoutuminen
- Autonomy – omaehtoisuus
- Mastery – taidon hallinta
- Meaning – merkityksellisyys
- Affiliation – yhteenkuuluvuus
Hyvään elämään mahtuu paljon muutakin kuin työ ja siitä toipuminen. Näistä yhteenkuuluvuus nousi palauttavammaksi kokemukseksi, vaikka sitä on itse asiassa tutkittu vähiten. Hyvät ja läheiset ihmissuhteet voivat olla merkittävin yksittäinen tekijä hyvinvointimme rakentamisessa.
YHTEENVETO
- Työpäivän aikainen palautuminen eli on tärkeää huolehtia, että päivän aikana on riittävästi taukoja. Tässä työnantajan rooli on erittäin tärkeä, sillä tauottaminen ei voi olla pelkästään yksilön vastuulla vaan työnantajan on turvattava mahdollisuus taukoihin. Työpäivän aikaista palautumista tukevat lounas- ja kahvitauot, mikrotauot, työn tuunaus ja työyhteisön tuki. Jos koet, että nämä eivät toteudu, on hyvä suunnata työpsykologin juttusille.
- Palautua voi vain, kun kokee olevansa turvassa eli voimme hellittää vasta, kun meidän ei tarvitse olla jatkuvasti tuntosarvet ojossa. Psykologinen turvallisuus nousee onneksi enenevissä määrin kirjoituksissa ja keskusteluissa esiin.
- Ihmisarvo ei ole kiinni siitä, kuinka paljon tai mitä töitä teet eli jokainen meistä on paljon muutakin kuin oma työnsä.
Lähde: Psykologinen palautuminen, Virtanen Anniina.
Palautumista voi harjoitella itsekseen tai valmentajan ohjauksessa. Palautumisohjauksessa pyrimme ymmärtämään sen monimuotoisuutta työssä ja vapaa-ajalla aina perhe-elämän tasolle saakka. Ratkaisukeskeisessä valmennuksessa tärkein työkalu on dialogi. Sen avulla pyritään siihen, että valmennettava löytää itse ratkaisuja eikä niitä anneta hänelle suoraan.
Molemmissa tarkastelemme kehon kokonaisvaltaista hyvinvointia omien ajatusten, tunteiden ja toiminnan kautta.
Jos aihe resonoi, käy tutustumassa eri vaihtoehtoihin ja varaa aika hoitoon, palautumisohjaukseen tai valmennukseen!